Uutisia ja ajankohtaisjuttuja




ArsKon kesänäyttely avattiin



Kuvassa etualalla ja oikealla on näyttelyn kokoelmaan kuuluvia Rebekka Pietiläisen maalaustöitä, jotka esittävät suuria kissapetoja.

Kontiolahden kuvataideyhdistys ArsKo ry:n perinteinen vuoden päätapahtuma, kesänäyttely, avattiin maanantaina 17. heinäkuuta Kontiolahden satamassa. Taidetta sai ihastella galleriaksi muuntuneessa pursiseura HÖPS:n vajassa harmonikansoiton tahtiin sekä runon ylevöittämänä.

Tervetuliaispuheen noin kolmenkymmenen paikallaolijan yleisölle piti ArsKon puheenjohtaja Eero Martikainen. Maila Kekäle luki Aila Meriluodon runon ja Pentti Karjalainen esitti kolme kappaletta harmonikkamusiikkia. Tämän jälkeen avajaistilaisuuden ohjelma jatkui edelleen muun muassa arpajaisilla ja virvokkeiden sekä suolaisen pikkupurtavan merkeissä.

Taidenäyttelyssä on esillä lähinnä öljyvärimaalauksia, mutta niiden joukossa oli myös keramiikkaa sekä grafiikkaa. Osoitteessa Satamatie 2 sijaitseva näyttely on avoinna päivittäin, maanantaista perjantaihin kello 14-20 ja lauantaista sunnuntaihin 12-16 välisenä aikana aina 4. elokuuta asti.




Uutisanalyysi: Kaksoisviestintä lentää kaakonkulmalla turva-alan kohtalonhetkellä


Kuva: Kuvakaappaus Lappeenrannan kaupungin tiedotteesta, kuvasitaatti arvostelutarkoitukseen. "Kuka kaupoissa oikein toimii ja millä valtuuksilla?" voisi olla kiusallinen kysymys nyt, kun bisnes juuri laajeni.

Keravalainen yksityisen turvallisuusalan yritys KV Turva, joka on viimeaikana ollut tunnettu lähinnä kummallisesta turvamyyjä -virityksestään, laajentaa osaamistaan mediatuotteiden internetjakeluun ja vaikuttajaviestintään. Se kaappasi Etelä-Saimaan jutun, jonka nolo osa kirjoitettiin uudelleen. Pelissä on tulevaisuus ja isot asiat.

KV Turvan Lappeenrannan Sammonlahden S-Marketin turvamyyjä sai kehuja maakuntalehden jutussa 31. toukokuuta kuluvana vuonna. Vähät sanat eivät vältä, osuuskaupan johtaja on ollut innoissaan ja jutun kirjoittanut toimittaja suorastaan liekeissä. Kehutaan vartijakouluksella ja oikeuksilla, mutta mihin perustuen?

Laki yksityisistä turvallisuuspalveluista määrittelee yhä vartijan koulutetuksi, hyväksytyksi sekä vartioimisliikkeeseen työsuhteessa, työvuorossa ja toimeksiantosopimuksen mukaisella toimialueella olevaksi henkilöksi. Kaikkien kriteerien tulee täyttyä yhtä aikaa. Toisin väittäminen on melkoinen aivopieru.

Kehut kelpasivat – kuinka harmittomia ne ovat?


Kehut ainakin miellyttivät KV Turvaa, mutta otsikko meni uusiksi. ”Turvamyyjä on myyjä vartijan oikeuksilla – Sammonlahden marketit olleet tyytyväisiä turvamyyjään palveluihin”, kirjoitti Juhana Nyman Etelä-Saimaassa. ”SAMMONLAHDEN MARKETIT OLLEET TYYTYVÄISIÄ TURVAMYYJÄÄN PALVELUIHIN – ESAIMAA 31.5.2017”,  kirjoittaa KV Turvan sometiimi.

Journalistisen sisällön holtiton kopiointi ja mielivaltainen uuskäyttö markkinointiviestintään on nyttemmin jo aika tavallista internetissä. Mediatalot eivät yleensä ole tietääkseenkään asiasta, jos käyttö ei tapahdu ilmeisessä ansiotarkoituksessa. Mutta kuinka harmitonta tämä toiminta oikeastaan on?

KV Turvan sometiimillä ei ole esittää juuri mitään omaa sisältöä. Teksti on täysin kopioitu Etelä-Saimaasta, mutta otsikointi on laitettu uusiksi. Siellä on vain yksi valokuva, jota ei lehden nettijutussa näy. Yrityksen edustajat ovat myös jakaneet juttua ainakin omalla Facebook-sivullaan.

Kuva: Kuvakaappaus yrityksen FB-ryhmästä. Kuvasitaatti arvostelutarkoitukseen. Kehut kelpasivat KV Turvalle, mutta otsikko ei.

Häveliäisyys iski, kaksoisviestintä alkoi


Jokin outo häveliäisyys näyttää äkkiseltään iskeneen yrityksen viestihenkilöihin. Sen paremmin nettisivuilla kuin Facebookissakaan ei näy suoraan Etelä-Saimaaseen johtavaa aktiivista linkkiä. Syy saattaa olla tosiasioita uhmaava turvamyyjyyden hypetys lehden nettijutussa, joka nolostuttaa ellei suorastaan pelota ammattilaista.

Etelä-Karjalan Osuuskauppa mahtailee marketkaupan johtaja Olli Kurpan suulla oivalluksen hienoudella, toimivuudella ja taloudellisuudella. Tunnistamatta jäänyt lähde tekee täysin päättömiä myyjän ja vartijan ammattien rinnastuksia, joka on orwellilaista uuskieltä pahimmillaan: viha on rakkautta ja tietämättömyys voimaa.

KV Turvan veto perustunee someaaliseen parviälyttömyyteen ja laiskuuteen, sen tarkoitus on ilmeisesti kaksoisviestintä. Kuka jaksaa kaivaa alkuperäisen, oikean jutun esiin? Helpompaa on vain tykätä, jakaa ja hytkyä mukana positiivisessa sykkeessä. Samalla joka suuntaan viestitään se mitä vastaanottaja haluaakin kuulla.

Hyvältä näyttää: kukaan ei lue juttua loppuun


Jos taas viesti menisi sellaisenaan jakeluun alkuperäisessä muodossaan, seuraukset voisivat hätkäyttää. Kaakkois-Suomen poliisi ja Poliisihallituksen Turvallisuusalan valvonta saisivat sähköisiin viestintäkanaviinsa useita valituksia ja ilmiantoja, sekä niin paikallinen osuuskauppa kuin maakuntalehtikin voisivat myös joutua somemyrskyyn.

Kysyttäisiin erittäin epämiellyttävällä äänenvoimakkuudella ja -sävyllä, että kuka siellä Sammonlahden S-Marketissa oikein toimii sekä millä valtuuksilla? Voisi jopa olla, että asiasta tulisi kohu, josta syntyisi kielteisyyden kierre, mikä vakavasti vahingoittaisi niin KV Turvaa yrityksenä kuin turvamyyjä -palvelutuotettakin.

Siksi on helpompaa ottaa Etelä-Saimaan jutun leipäteksti, jättää sen keskelle yksi rupsu turvamyyjästä vartijan vertaisena, mutta tehdä uusi otsikko. Kuka enää someaikana lukee lehtijuttuja loppuun asti ja edes huomaa yhden hölmön lauseen sen keskellä? Näin kaikki edes näyttää hyvältä, olipa sitä oikeasti eli ei.

Kuva: Jari Kähkösen arkisto. Yksityisen turvallisuusalan maailma on tuntematon monelle, harva edes välittää siitä vähääkään.

Turvallisuuden tunne tärkeää


Kaksoisviestintä, eli sanoa joka suuntaan mitä kulloinen vastaanottaja haluaakin kuulla, on ymmärrettävää. Ihminen torjuu sellaiset asiat mitä ei ymmärrä ja selittää ne parhainpäin itselleen. Ennen internettiä tämä oli suorastaan helppoa: mistä olisi tullut parempi tieto turvallisuudentunteen rikkomaan?

Mutta manipulaatiota se on silti. Tässä tapauksessa näin on todennäköisesti toimittu useiden ristiriitaisten intressien vuoksi. Turvamyyjäfirma haluaa lisää bisnestä, osuuskauppa halpuuttaa turvapalvelu- ja henkilöstökuluja sekä maakuntalehti taas ei uskalla tai kykene kyseenalaistamaan merkittävää alueellista voimatekijää. Johan mukana hypettämässä on jo Lappeenrannan kaupunkikin.

Suuri yleisö on paitsi tietämätön, mutta on jo pitkään kantanut kaunaa yksityistä turva-alaa kohtaan. Se on vain vaivoin sietänyt alan edustajien kasvaneen näkyvyyden, kuuluvuuden ja vaikuttavuuden, vaan ei koskaan niitä hyväksynyt. Se uskoisi mitä hyvänsä, jos johtaja sanoo ja sanomalehti julkaisee, koska haluaa uskoa.

Isot asiat pelissä, piilossa


Asemansa vakiinnuttaneet turvallisuusalan yritykset ja niiden työntekijät kokisivat vääristämättömän viestin, jota vielä somessa levitellään, avoimena haasteena ellei suorastaan sylkäisynä kasvoihin. Siksi suloiset pienet valheet käyvät taas nytkin tiuhaan kaupaksi, toisin kuin hankala ja usein satuttavakin totuus.

Kisassa on kyse isoista asioista. Kokonaiset ammatit ja elinkeinot voivat kadota, koska nykyisin täysin omaa luokkaansa oleva käsitys työn tuottavuudesta on saanut vuokratyön sekä alihankinnan rehottamaan. Kuka tekee tulevaisuuden työn ja kenen bisneksen sisällä, kuka käyttää valtaa sekä mitkä ovat hinnat ja ehdot?

Aina on kilpailtu, mutta vasta 2010-luvun kynnyksellä on keksitty disruptiiviset innovaatiot eli käytännössä pyritty voittoon särkemällä kilpailijan pelivälineet ja pelottelemalla tämä kokonaan pois kentältä. Esimerkiksi koripallopeli hävittäisiin nollilla, jos voittajajoukkueella olisikin pesäpallomailoilla aseistetut ”maalivahdit”.

Kuva: Jari Kähkösen arkisto. Vedettävää vartiokelloa käytettiin todentamaan vartiokierrosten tekeminen 1980-luvulle asti.

Valhenostalgia vetää turvamyyjää


On kaunis ajatus, että ”kyllähän ennenkin kauppias itse tai isoin miesmyyjä otti varkaat kiinni”, vaikka se on pelkkää valhenostalgiaa, minkä harva kyseenalaistaa vaikka pitäisi. Kuinkahan mahtaisi käydä, jos paljastuu että turvamyyjä on pelkkä tyhjä takki, jonka kantaja ei saa tehdä tai kykene siihen mitä kaksoisviestintä vihjaa?

Kaakkois-Suomessa tapahtuu siis kummia. Enää turvamyyjiä kauppaava yritys ei tyydy toimimaan yhdessä liikkeessä sisällä, nyt sen työntekijät toimivat kuin vartijat konsanaan useiden liikkeiden välillä palvelupyyntöjen mukaan. Onko tämä laillista vai ei, kuka sen arvioi ja kestääkö arvio? Paras olisi, koska bisneshän laajeni juuri.

Uusi laillisuusarviointi julkisen revittelykierteen ja somemyrskyn seurauksena tulisi nyt KV Turvalle huonoimpaan mahdolliseen aikaan. Siksi on paras antaa ymmärtää joka suuntaan juuri se minkä vastaanottaja haluaa kuullakin, koska kukaan ei tiedä varmasti toiminnan kyseenalaistamisen seurauksia.

Voi jopa onnistua, jos kukaan ei huomaa


Pelillä on hyvä onnistumisen ennuste. Jos ennen maakuntalehden tänään kirjoittama unohtui jo huomenna, kun fyysiseen versioon käärittiin torilla kalaa, harva nytkään mitään älyää tai välittää vähääkään esimerkiksi vartijoiden työmarkkina-asemasta. Ja kaikki muut taas hoitelee rauhoittavaa normaalisuutta hörisevä kaksoisviestintä.

Suomi muuttuu. Vartioimisliiketoiminta on 100-vuotias, sitä on ollut vakituisesti saatavilla 95 vuotta ja myymälävartiointikin on jo vähän vaille 50 vuotta nuori. Tässä ajassa niin sen sisä- kuin ulkopuolellakin on sattunut ja tapahtunut kaikenlaista. Kiusallisuus on aina selitetty pois, vaiettu ja unohdettu.

Myymälävartioinnin syntyperä on kauppojen oma valvontahenkilökunta. Jälkeläinen oli yksityisetsivätoimisto, jolla ei ollut oikeutta tarjota myymälävahtimestareita, mutta teki niin silti. Vartioimisliike sinne tuli 34 vuotta sitten, minkä riveissä vartioinnin ohessa raahattiin leipäkoreja, hyllytettiin kahvipaketteja sekä hoidettiin pullonpalautus ja korit+kärryt.

Kuva: Jari Kähkösen arkisto. Kiusallisuus on aina selitetty pois, vaiettu ja sitten unohdettu.

On omaakin osuutta asiaan


Se, minkä aika on tullut, on aina saanut lähteä eli väistyä voittajansa tieltä myös yksityisissä turvallisuuspalveluissa. Tekijät ovat tehneet ja kynähenkilöt kirjoittaneet. Jos siis ovat älynneet, välittäneet tai osanneet. Moni on myös laskenut väärin ja siksi saanut jo mennä vaikkei ollut vielä kunnolla ehtinyt saapuakaan.

Yksityisen turvallisuusalan kyvyttömyys vastata kasvaneen näkyvyyden ja muuttuneen asemansa mukanaan tuomiin haasteisiin on ollut ilmeistä. On täysin oikeutettua sanoa, että on sillä omaakin osuutta asiaan. Sitä ei tule missään tapauksessa ymmärtää pelkkänä avuttomana uhrina, jolta ollaan vääryydellä ja viekkaudella riistämässä elämisen edellytykset.




Joensuun kaupunki: Vaihda vanha Waltti-korttisi uuteen maksutta, arvokin siirtyy


Joensuun kaupunki teki juhannusviikolla uusia ratkaisuja ongelmien vaivaaman Waltti-matkakortin suhteen. Jo aiemmin tiedotettiin, että kortin voi vaihtaa uuteen maksutta Carelicumin palvelupisteessä, mutta nyt myös siihen ladatun matkojen maksamiseen käytettävän arvosaldon voi siirtää uuteen matkakorttiin. Nettilatauskin toimii uusilla matkakorteilla, kaupunki tiedottaa.

Toukokuussa käyttöönotettu Waltti-korttien nettilataus toimii nyt Internet Explorer, Mozilla Firefox ja Google Chrome -selaimilla sekä Windows 8.1:llä ja sitä vanhemmilla käyttöjärjestelmillä. Palvelussa toimivat myös kaikkien muiden paitsi S-Pankin, OmaSP:n ja Ålandsbankenin nettipankkitunnukset. 



Matkakortin nettilataus tökkii – kaupunki vastaa


Toukokuun lopussa kovalla tohinalla julkistettu joensuunseudun Waltti-matkortin nettilataus ei toiminut koskaan täysin ja on nyt jo toista viikkoa osin poissa käytöstä. Seudullisen bussiliikenteen vastuutahona toimiva Joensuun kaupunki vastaa valituksiin. 

Jos nolla euroa ylittävä summa valitaan, sitä ei voi lisätä ostoskoriin eikä maksaa. Kuvakaappauksesta on poistettu henkilökohtaiset tiedot. Klikkaa kuvaa katsoaksesi se suuremmassa koossa. Kuvan lähde: palvelun käyttäjän kokemuksestaan ottama kuvakaappaus.

Tällä hetkellä joihinkin matkakortteihin eikä kaikilla tietovälineillä pysty lataamaan arvoa. Jos niillä valitaan nolla euroa ylittävä summa, ostosta ei tästä huolimatta voi laittaa ostoskoriin eikä maksaa verkkopankissa. Mitään muuta ei tapahdu, paitsi että järjestelmä antaa punaiseen ruutuun merkityn virheilmoituksen: Antamasi arvo on virheellinen.

Jos ladattavan arvon määräksi valitaan nolla euroa, summa siirtyy normaalisti yhdellä painikkeella ostoskoriin ja toisella kassalle, jossa sen voisi halutessaan jopa maksaa verkkopankissa. Näin ei kuitenkaan ole järkevää toimia, koska ”ostetulla” nollan euron hintaisella arvolipulla ei voi matkustaa minnekään.

Nollan euron arvolataus menee yhdellä painikkeella ostoskoriin. Kuvakaappauksesta on poistettu henkilökohtaiset tiedot. Klikkaa kuvaa katsoaksesi se suuremmassa koossa. Kuvan lähde: palvelun käyttäjän kokemuksestaan ottama kuvakaappaus.
Toisella painikkeella se siirtyy kassalle, jossa summan voisi jopa maksaa, mutta "ostetulla" arvolipulla ei voi matkustaa minnekään. Kuvakaappauksesta on poistettu henkilökohtaiset tiedot. Klikkaa kuvaa katsoaksesi se suuremmassa koossa. Kuvan lähde: palvelun käyttäjän kokemuksestaan ottama kuvakaappaus.

Tilanne paljastui palvelun käyttäjille alle vuorokaudessa sen avaamisesta, mutta Waltti-matkakorttia hyödyntävän seudullisen bussiliikenteen vastuutahona toimiva Joensuun kaupunki tiedotti asiasta julkisuuteen vasta 8. kesäkuuta vaikka oli ollut tietoinen ongelmista jo vähintään viikon.

Matkakorttiin ei välttämättä pysty lataamaan rahaa, mikäli kortti on hankittu alkuvuodesta 2015, jolloin Waltti otettiin käyttöön Joensuun seudun joukkoliikenteessä. Myös uusimpia verkkoselaimia ja Windows 10 -käyttöjärjestelmää käyttävillä tiedetään olevan ongelmia kortin nettilataamisessa.

– Olemme saaneet palautetta häiriöistä ja ongelmien selvittäminen on parhaillaan käynnissä, Joensuun kaupungin joukkoliikennelogistikko Marja-Leena Inkinen-Remes kertoo asian viimeisimmästä käänteestä ensimmäisenä raportoineen Yle Joensuun haastattelussa.

Busseissa matkan maksaminen ja arvon sekä kauden lataaminen kaikille matkakortille toimii tästä huolimatta normaalisti.

Tämän jutun otsikko ja sisältökin on osin päivitetty 8.6.2016 kello 14.47 lisäämällä Joensuun kaupungin vastaus. 



Lääkintäyksikön päällikkö: Porukka ei kerkiä edes syömään


-Se pidentää tehtäväsidonnaisuutta huomattavasti, sanoo lääkintäyksikön päällikkö Kari Porthan osoittaen kartalta Mellunkylän ja Malmin pelastusasemien alueita. Jo noin vuoden ajan Malmin päivystyspotilaat on viety Marian sairaalaan.

Tehtäväsidonnaisuusaika on tässä tapauksessa kaksiulotteinen käsite. Ei vältä, että potilaat viedään kaupungin toiselle puolelle, uuden hälytyksen tullessa yksikkö on yhä liian kauakana ollakseen avuksi.

Kysymys on minuuttipelistä, kun kaikki vaiheet elottomaksi menemisestä asti lasketaan. -Kiireellisimmissä eli sydänpysäyspotilaissa jokainen minuutti tappaa 10-12 prosenttia potilaista, sanoo Porthan.

Hänen mukaansa jo nyt asutuksesta syrjään jääneeltä Malmin pelastusasemalta on haastavaa tavoittaa potilaita kymmenessä minuutissa. Eikä Erkkikään pysty samaan, jos hälytykseen lähdetään lähes Ruoholahdessa sijaitsevasta Marian sairaalasta.

Pelastuslaitos on siirtänyt yhden päiväsaikaan työskentelevän ensihoitoyksikön lisää Malmille. Se ei riitä vaan Mellunkylän ambulanssi joutuu silti usein paikkaamaan Malmille hälytystilanteen mukaan.

-Se on domino-ilmiö, lääkintäyksikön päällikkö Kari Porthan sanoo, -Kun Mellunkylä paikkaa Malmia, joutuvat muut paikkaamaan Mellunkylää, hän jatkaa. Ensin vuorossa on Herttoniemi, mutta lopulta myös Kallion keskuspelastusasema.

Porthan koputtaa konkreettisesti puuta eli työpöytäänsä, kehuessaan ensivasteyksikköjä eli pelastusyksikköjä, jotka antavat myös ensihoitoa. Ne ovat olleet erityisesti avuksi sydänpysähdyspotilaille ambulanssien puuttuessa alueelta.

Ovatko sitten Itä- ja Pohjois-Helsingin kansalaiset hengenvaarassa? -En sanoisi hengenvaarassa, mutta olen huolissani hätätilapotilaiden tavoittamisen viiveestä. Se on huono asia kokonaisturvallisuuden kannalta.

Pelastuslaitos havaitsi päivystyksen siirtymisestä aiheutuvan riskin jo hyvissä ajoin ja haki terveyskeskukselta lisärahoitusta sen kattamiseksi. Turhaan, pyydettyä 500 000 euroa ei löytynyt.

Päivystysjärjestelyjen muutos on myös vaatinut veronsa henkilökunnalta. -Käy jatkuvasti niin, ettei vuoron aikana ehdi edes syömään. Kun tulet aamulla yhdeksältä töihin niin asemalle ehtii vasta illalla, Porthan kertaa joukkojensa kokemuksia. 

Toistaiseksi pelastuslaitoksen tilastot näyttävät hyvältä, potilaat tavoitetaan ajoissa ja heitä autetaan. Ehkä liiankin hyvältä, jotta tilanteeseen johtanut poliittinen päätös ei vaikuttanut arvovalinnalta lainkaan?

Julkaistu Uutisnetti.fi:ssä kesäkuussa 2011.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti


OHJEET

1. Kommenttia ei tarvitse edes tarjota, jos sitä ei voi allekirjoittaa omalla oikealla nimellään, tittelillään ja kotikunnallaan.
2. Ennakkotarkastus on käytössä, eli jos kommentti julkaistaan, se ei pääsääntöisesti tapahdu välittömästi.